...tai niin mä luulin, koska söin eilen ihan kauheesti: pullaa, Pink Domino-keksejä ja karkkia. Mutta aamulla paino 41.9! Eli laskenut! Tosin se saattaa nousta tänään: söin pullan, loput re-mix-pussista ja fariinisokeria. Kyllä, suoraan paketista; se on mun salainen intohimo. Sitten kuuntelin Mariskaa, joka lauloi maailman rajattomuudesta, siitä miten ihminen pystyy mihin vain.
Onks kukaan kertonu sulle, että jalat pitäis pitää maassa?Tai oot sä koskaan kuullu sanottavan, että ihmisellä täytyy olla rajat?Mä oon. Kyllästymiseen asti. Onneks oli yks, joka sano jotain aivan muuta:
kyl sä siihen pystyt, usko vain itseesijos tahto riittää keinot löytyy, nosta sun katseesipidä haaveistasi kiinni äläkä lannistuilman täyttä panosta et varmasti onnistuilmaiseksi ei tuu mikään, kaikella on hintavalmistaudu kokemaan se mikä on pahintasusta, pelkosi kun kohtaat, ekaksi se sattuutoka, kolmas, neljäs, pikkuhiljaa siihen tottuutoteuta sun omaa juttuu, muihin älä vertaatielläsi pitäydy, anna ihmisten mongertaamitä tahtoo, sillon muista ketä varten elätitsellesi vaiko niille jotka kääntää selätolet vahvempi kuin tiedät, kipua voit kestääenemmän kuin uskot joten muu ei pysty estääpaitsi ainoastaan sinä, kärsivällisyyttäturpiin et tuu ikinä ottamaan ihan syyttä
refrain:moni sanoi, muista että sulla niinkuin toisillakin rajat onyksi sanoi, olet vapaa, tää maailma on sulle täysin rajaton
tarkasta motiivis, ovatko ne feikit?siinätapauksessa aikaa hukkaat jos sä leikitkun sun asenne on nöyrä suuria tavoitatoikoteitä pitkin menemällä tuskin voitat mitäänet saa periks antaa vaikka menis pieleenelämä ei aina seuraa suunnitelmaas mieleenpaina: sullon mahdollisuus, kattona vain taivasniin sano sekin tyyppi joka tiensä tähtiin raivastoiset ei voisitä päättää missä sun rajat onaidat on vain hämäystä, maailma on rajatonitseäsi älä huijaa, kuuntele sydäntäetkä joudu juoksee koipien välissä häntäsä saat kaiken mitä tarviit, aina pitäs kiittääjakoon pistä omasi niin sulle vielä riittääja kun unelma toteutuu jatka silti työtäsamoin kuten sait sen voit menettää ajan myötä
refrain
elämä on haaste, mieletön tilaisuussä sen määräät minkälainen on sun tulevaisuususkallatko sä kokeilla minne asti kantaasiivet aukilevitetyt vai aiotko antaamahdollisuuksien mennä? tartu niistä kiinnimitään et tuu hävii paitsi jos luovutat niinniloput päivistäsi mietit: entä jos ois toisin...spekulointi jälkeenpäin ei oo mistään kotoisinkauempana näkyy maailma, tosson katuojaennen valintaasi muista: ei ole rajojamuuta kuin hetki kun kuolet, sitä ei voi väistääälä silti anna toisten ittees tasapäistäärehellisenä oot kaunis, täydellinen tapauskäytä hyväksesi kaikki se annettu vapausjoka sullon hallussasi, etene pelottauneksi ja luota: haaveista voi tulla totta
refrain (2x)
Ei mitkään hyvät sanat, niitä on kirjoitettu pötköön yms(engl. liramasta), mutta niissä tiivistyy hyvin miten mäkin pystyn laihduttamaan. "Valmistaudu kohtaamaan se mikä on pahinta", ts. mun on valmistauduttava herkkujen menetykseen... Mä nimittäin rakastan pullaa ja kaikkia keksejä, oon siinä(kin, huonossa mielessä...) tullut äitiin. Mutta kuten itse sanoin yks päivä tallikaverilleni, jonka isä ja äitipuoli eros ja se vähän suri kun se menettää nyt koiran, että kaikkea ei voi saada, jos haluaa jotain pitää myös luopua jostain. Ja näin ollen mun pitää luopua herkuista että voin saada laihuuden. Saada lainausmerkeissä...
----------------------------
Ja näin eilen. Tänään: paino noussut, 42.4. Vittu mikä surkimus mä oon! Ja hyvin meni koulussakin: köksän tunnilla broilerisalaattia, kolme lakumuffinssia, ruokatunnilla ohrarouhepuuroa, marjakeittoa, kaks näkkäriä ja juusto... Ja himassa vedin pussin poppareita yksin! Suunnittelin että kävisin ostamassa karkkiakin, mutta onnistuin hillitsemään itseni. Tänään tallille, siellä en syö mitään, enkä illallakaan. Huomenna on laihdutuksen kannalta tavallaan hyvä päivä: aamulla en syö mitään, koulussa pinaattikeittoa joten sitäkään ei tarvii syödä, jakso vaihtuu joten leivontakurssilla ei tarvii kituuttaa enää. Pakkohan mun on pystyä laihtumaan, oon onnistunut aiemminkin... Paino muuten jostain kumman syystä pysynyt 42 tuntumassa. Nyt alkaa tiukempi linja. Harmi että meillä on aika harvoin kivennäisvettä, sitä vois lipittää aina kun tulee nälkä. Tai light-limuja.
Piirsin toissapäivänä upean(no oikeestaan aika hyvä mun taidoilla...) kuvan siitä, miltä haluaisin näyttää. Voin sen yrittää tänne saada jotenkin. Nyt etsiskelen googlesta thispo-ja thinspiration-kuvia, muistuttaakseni itseäni minkä puolesta taistelen. Olen yksinäinen soturi, laihuuden airut joka taistelee hirvittävää ruokamonsteria vastaan....
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti