Vähän filosofointia

Olin tänään isälläni(porukat eronneet, kylläh), ja söin liikaa. Mäkkärimoskaa ja murokakun, jonka tein(köksän kotiläksy: tee murotaikina-ja hiivaleivonnainen...). Aamulla onnistuin olemaan syömättä mitään. Ai niin, se yksi donitsi unohtui... -.- Ja nyt söin neljä kourallista poppareita. En ymmärrä, miksi sallin itselleni eilen kaikkea sillä perusteella, että tämä päivä olisi muka tiukka, vaikka tiesin, ettei onnaa iskällä... Mutta huominen on oikeasti tiukka, ja koulussakin on aika rankka päivä, joten eiköhän oo suhteellisen helppoa.

Mutta onhan minun nyt lunastettava otsikon lupaukseni. Eli luvassa on vähän "filosofiaa" ihmisyydestä ja siitä vierestäkin vähän. En nimittäin ymmärrä, miksi ihminen tekee itsestään maailman herran, vaikka ei ole saanut täällä aikaa muuta kuin pahaa. Kyllähän me suojelemme joo luontoa ja muka puolustamme ihmisoikeuksia, mutta ei luontoa tarvitsisi suojella, jos emme olisi sitä ensin tuhonneet! Ja ihmisethän ovat aina sortaneet toisiaan, niin se menee eläinmaailmassakin: nopeat syövät hitaat ja niin päin pois. Ja loppujen lopuksi: onhan ihminenkin eläin! En ymmärrä, miksi yritämme kiistää sen niin kovasti. Siitä nousee hirveä hätä ja haloo, kun vaikka hai pistää poskeen surffarin, vaikka a)ihminen ei edes kuulu veteen, ja b)hai yrittää vain hengitä selvissä; se on ravintoketjun huipulla, ja surffari näyttää niin kovasti hylkeeltä... Ja samoin sikainfluenssa. Apua apua, kun luonto on keksinyt keinon harventaa turhan tiheää populaatiota. Ihminen ei voi hyväksyä sitä, että on kuolevainen. Olemme vaan n iin helvetin tyhmiä.

Sain muuten iskältä tänään Viikatteen uuden levyn. Yhdessä biisissä on lause, joka kosketti:
"Pimeys poistuu/miksen minäkin/vain kotiovi jäisi tänne kaipaamaan". Myös Kotiteollisuudella on yllättävän syvällisiä biisejä.

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Pannupulla kiittää ja kuittaa.

Ps. Joku ei päässyt tänään minua kiusaamaan! ;)